Adoptio
Julkaistu 28.06.2011 Kirjoittanut Anne Kategoria Koti, Lapset, Parisuhde
Adoptio on pariskunnan henkilökohtainen valinta lapsen hankintaan. Moni valitsee adoption, koska ei voi saada omia lapsia. Osalla adoptiovanhemmista kuitenkin on entuudestaan biologisia lapsia, tai niitä olisi mahdollista hankkia.
Adoptiolapsi saa saman aseman perheessä, kuin biologinen lapsi. Lasta voi hakea Suomesta, tai ulkomailta erinäisten yhdistysten kautta. Kotimaassa adoptoinnin määrää Suomen lainsäädäntö. Lapsen saamiseen vaikuttavat vahvasti kotiolosuhteet ja vanhempien menneisyys. Pariskunnan tulee myös olla naimisissa, pelkkä avoliitto ei riitä.
Kuka voi adoptoida?
Adoptiovanhemmat valitaan arviointiperustein. Sosiaalityöntekijät käsittelevät vanhempien soveltuvuuden, ja prosessi kestää vähintään vuoden, jopa kauemmin. Ulkomailta adoptoivien tulee myös saada adoptiolupa.
Adoptiovanhemmaksi haluavia haastatellaan. Myös rikosrekisteri, terveydentila, kotiolosuhteet, sekä taloudellinen tilanne tarkistetaan. Sosiaalityöntekijän kanssa keskustellaan elämäntilanteesta, parisuhteesta, raha-asioista, kasvatusperiaatteista ja adoption perusteista. Elämäntilanteen tulisi olla mahdollisimman muuttumaton.
Haastattelija kertoo tärkeää tietoa lapsen ottamisesta ja siihen liittyvistä oikeuksista.
Adoptiolasta hakevan täytyy olla 25 vuotta täyttänyt, eikä lapsen ja vanhemman ikäero saa ylittää 45 vuotta.
Adoptiointi voi olla pitkä prosessi, etenkin kotimaassa adoptioperhettä tarvitsevien lasten pienestä määrästä johtuen. Ulkomailta adoptointi vie usein vähemmän aikaa, mutta on hieman monimutkaisempi käytäntö.
Adoptio Suomessa
Sosiaalitoimistot ja Pelastakaa lapset ry tukevat adoptio toimintaa ja ovat siinä vahvasti mukana.
Adoptoidun lapsen vanhemmat ovat huoltajia aivan samalla tavalla, kuin biologisen lapsenkin. Suomen lainsäädäntö määrää adoption pysyväksi ja purkamattomaksi, jolloin lapsen juridiset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat. Poikkeuksia toki löytyy, ja yhä useammassa tapauksessa biologiset – ja adoptiovanhemmat pitävät yhteyttä.
Sosiaaliapu poikkeaa hieman biologisten vanhempien eduista. Esimerkiksi vastasyntynyttä lasta adoptoidessa, saavat vanhemmat noin 234 päivää vanhempainlomaa. Lapsi kuitenkin otetaan perheeseen yleensä 3-5 kuukauden ikäisenä, jolloin vanhempainloma on 180 päivää.
Kansainvälinen adoptio
Ulkomaista lasta adoptoidessa on prosessi hieman erilainen.
Käytäntö poikkeaa kotimaisisesta etenkin siinä, että adoption jälkeen suhteet biologisiin vanhempiin säilyvät. Perheet tekevät kuitenkin päätöksen itse, ja joskus biologiset vanhemmat eivät syystä tai toisesta halua olla yhteydessä. Myös lapsen kotimaan lainsäädännöllä on vaikutusta adoptioon.
Kela myöntää ulkomailta adoptoiville vanhemmille 1900-4500 euroa avustusta. Summa riippuu muun muassa lapsen kotimaasta. Ulkomailta adoptointi tuleekin vanhemmille kalliiksi, ja avustus ei kata kuluja. Lapsen hankinta ulkomailta voi vaatia jopa 18 000 euroa rahaa. Kulut koostuvat adoptioprosessissa mukana olevien työntekijöiden palkkoista, sekä rahasta joka koituu lasta kotimaastaan haettaessa. Yleensä maassa ollaan 2-5 viikkoa.
Samaa sukupuolta olevien parien adoptio
Homojen ja lesbojen adoptio laillistettiin Suomessa vuonna 2009. Pariskunnat voivat adoptoida kumppaninsa edellisestä suhteesta syntyneen lapsen, tai muualta hankitun adoptiolapsen. Adoptiovanhempien tulee olla rekisteröidyssä parisuhteessa, mutta myös yksin asuvat voivat saada oikeuden adoptiolapseen. Ulkomainen adoptio on kiistelty aihe, ja usein sitä vaikeuttaa luovuttajamaan suhtautuminen homo- ja lesbopareihin.
Keskustelu