Avioero & lapset

Julkaistu 12.06.2011 Kirjoittanut Anne Kategoria Lapset, Parisuhde

Kun isän ja äidin tiet haarautuvat, tulee avioeron edessä usein lapset kiistakysymyksiksi ja jopa lyömäaseiksi. Koska lapset ovat kummallekin vanhemmalle se maailman tärkein asia, on niillä satuttaminen myös kaikkein tehokkainta. Varsinkin jos avioero on ollut hyvin riitainen ja pitkittynyt esimerkiksi asumusongelmien tai uskottomuuden takia, tulevat lapset helposti mukaan vanhempien riitojen aseiksi. Tämä onkin pahin mahdollinen tilanne, sillä ero itsessään on lapsille kova koettelemus jonka tuskaisuutta riidat ja selvittämättömät asiat helposti lisäävät. Lapsi saattaakin tuntea syyllisyyttä tilanteesta. Perhesivut auttavat eron kohdatessa..

Vaikka avioero olisi kuinka riitaisi tahansa, olisi vanhempien syytä muistaa olevansa aikuisia, eikä lapsia pitäisi ottaa kiristämisen aseeksi. Molemmat vanhemmat varmasti haluaisivat jakaa elämänsä lapsien kanssa, ja kummallekin vanhemmalle se myös pitäisi suoda.

Erotilanteessa lapsen huoltajuuteen liittyvistä asioista pitäisi pystyä sopimaan, mutta ikävä kyllä asiaa ratkotaan oikeudessa harmittavan usein. Huoltajuudesta voi sopia monella eri tavalla. Yleisin tapa on yhteishuoltajuus, jossa molemmat vanhemmat ovat juridisesti vastuussa lapsesta. Toinen yleinen tapa on yksinhuoltajuus, jossa vain toinen vanhemmista tekee lasta koskevat päätökset. Lapsen tapaamiselle voidaan myös käräjäoikeuden päätöksellä määrätä tapaamisoikeus, joka voi olla esimerkiksi joka toinen viikonloppu. Tässä yleisimmät huoltajuusmallit ja tapaamiskäytännöt:

Yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä, että vain toinen vanhemmista päättää lapsen asioista täysimääräisesti. Yksinhuoltaja saa lapsen toiselta vanhemmalta elatusmaksut, mikäli toinen vanhempi asuu eri osoitteessa. Useat eroperheet pitävät yksinhuoltajuutta parempana vaihtoehtona kuin yhteishuoltajuutta sillä yksinhuoltajana vanhemmalla on oikeus tehdä lapsia koskevia päätöksiä kun allekirjoittaa lapsen puolesta sopimuksia, päättää koulusta sekä terveydenhuollosta. Parhaimmillaan ja hyvässä sovussa yksinhuoltajuus helpottaa arkea varsinkin, jos “etävanhempi” asuu toisella paikkakunnalla koska lasta koskevia papereita ei tarvitse lähettää toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhempien välillä ei ole luottamusta ja välit ovat vihamieliset, voi yksinhuoltajuus tuoda paljon tuskaa niin etävanhemmalle kuin lapsellekin. Verinen tappeleminen tapaamisoikeuksista voikin romuttaaa uusioperheiden arjen kokonaan.

Yhteishuoltajuus

Yhteishuoltajina vanhemmat ovat molemmat vastuussa yhteisestä lapsesta. Juridisesti lapsi voi asua vain yhdessä paikassa, joten vanhempien tulee päättää, kumman luona lapsi asuu. Elatusmaksut myös pääsääntöisesti määrätään “etävanhemman” maksettavaksi, ellei muuta ole sovittu.
Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on päätösvaltainen arkeen ja elämiseen liittyvistä päätöksistä. Toisen vanhemman suostumus kuitenkin tarvitaan muihin lasta koskeviin päätöksiin kuten kouluun ja terveyteen liittyviin asioihin sekä uskontokuntaan liittymiseen tai eroamiseen.

Huoltajuusoikeudenkäynnit

Mikäli sopua ei lapsen huoltajuudesta synny, voidaan asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus kuulee molempia vanhempia, sosiaaliviranomaisia sekä lasta itseään mikäli hänen henkinen kehityksensä on siihen riittävä. Mikäli selvää ratkaisua ei synny, voidaan avuksi ottaa henkilötodistelua sekä kirjallisia todisteita.

Tapaamisoikeus yksi suurimmista avioeroriidoista

Oikeudessa päätetään asumisen ja elatusmaksujen lisäksi tapaamisoikeus. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan. Yleisin tapaamismalli on jokatoinen viikonloppu etävanhemman luona sekä kesälomina pidempi, 2-4 viikon mittainen jakso. Pidemmän tapaamiset painottuvat yleensä lomien aikoihin. Käräjäoikeus voi myös päättää että lapsi viettää joka toisen joulun, juhannuksen ja pääsiäisen toisen vanhemman luona. Mahdollisuus on myös sopia vuoroviikkoasumisesta, jolloin lapsi asuu joka toisen viikon toisen vanhemman luona, mutta tämä tapa ei ole vielä rantautunut Suomeen merkittävissä määrin. Käräjäoikeuden päätöstä tapaamisista ei kuitenkaan voida panna täytäntöön vasten lapsen tahtoa, mikäli hän on täyttänyt 12 vuotta tai on riittävän kypsä ilmaisemaan tahtonsa. Käräjäoikeus ei myöskään voi velvoittaa etävanhempaa tapaamaan lastansa, mikäli hän ei halua.

Tagit: avioero, huoltajuus, parisuhde, tapaamisoikeus, yhteishuoltajuus, yksinhuoltajuus