Lasten liikunta

Julkaistu 22.01.2011 Kirjoittanut Anne Kategoria Lapset

Lapsi tarvitsee liikuntaa suositusten mukaan vähintään 60 minuuttia, mutta mielellään 90 minuuttia päivässä. Liikunnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista ja runsasta. Päivittäinen liikunta-annos syntyy vaikka leikin kautta, mutta myös kouluun kävely ja kotitöissä auttaminen ovat hyviä vaihtoehtoja. Lapsi innostuu liikunnasta parhaiten, kun siihen liitetään mukaan leikkiä ja jännittäviä kokemuksia. Positiivinen kannustus, oppiminen, yrittäminen, kehityksen seuraaminen ja varsinkin lapsen ilonhetket liikunnan parissa kuuluvat hyvään liikuntahetkeen.
Lapsen liikunta vaikuttaa myös minäkuvan rakentumiseen, itseluottamuksen kasvuu ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen, tietenkin unohtamatta terveydellisiä seikkoja. Nuorena liikkuminen myös vaikuttaa myöhemmin, aikuisena liikunnan harrastamiseen.

Hyviä liikuntamuotoja lapselle:

• pihaleikit
• joukkuepelit, kuten jalkapallo
• temppuradat
• pyöräily
• uinti
• kävelyretket
• lasten jumpat
• hyötyliikunta, kuten vanhemman auttaminen imuroinnissa/kouluun kävely

Liikunnan muoto määriytyy tietenkin lapsen iän mukaan.
Pienet lapset liikkuvat yleensä luonnostaan, mutta joskus on kuitenkin hyvä tutustuttaa heidät liikuntaan leikin muodossa. Tekemällä liikkumisesta hauskaa lapsi jaksaa innostua siitä.
Arkoja lapsia on hyvä kannustaa mukaan ryhmän toimintaan, he kun yleensä nauttivat ryhmän seurasta. Leikin avulla lapsen itsetunto ja mukaan kuulumisen tunne todennäköisesti kasvaa, joka vaikuttaa myös muuhun arkielämään.

Lapsen liikunnallinen kehitys tapahtuu vähitellen kasvun mukana. Alle kaksivuotias oppii perustaidot, kuten ryömimisen, konttauksen ja kävelyn. Kahdesta seitsemään ikävuoteen mennessä opitaan hypyt, juoksu, pyöräily, luistelu ja hiihto. Kahdeksasta kymmeneen vuoteen lapsi oppii yleisen liikevalmiuden, jolloin liikunta on epävarman sijasta harkittua ja automaattista. Kymmenenvuotias on jo riittävän kehittynyt, voidakseen opettelemaan eri lajeja, ja neljätoistavuotiaana voi keskittyä jopa 3-4 lajiin, ja opetella näiden erityistaidot.

Pienten lasten keskittymiskyky ei riitä liian vaativaan ja säännöt omaavaan liikuntamuotoon. Parempi onkin järjestää erilainen tehtävärata, jossa lapsi saa käyttää perustaitojaan hauskassa muodossa, kuten kuperkeikkoja tehden, hyppien yhdellä tai kahdella jalalla, tai vaikka kontaten. Rataa tehdessä vain mielikuvitus on rajana, sen voi tehdä kotona vaikka huonekaluja, tyynyjä ja patjoja apuna käyttäen. Vanhemmille lapsille tehtävät voi tehdä hieman haastavammaksi, kuten narujen yli hyppimisen, limboamisen tai takaperin kuperkeikkojen avulla.
Teini-ikäisen liikunta

Pieni lapsi liikkuu luonnostaan leikkien ja pelien avulla, jolloin liikunnan määrään ei tarvitse liikaa keskittyä. Murrosikään varttuessa leikkeihin, ja samalla myös liikuntaan kiinnostus voi vähentyä. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen tärkein kohderyhmä lieneekin murrosikäiset. Varsinkin tietokoneiden merkityksen kasvaessa nuori saattaa jättää liikkumisen vähäiseksi, ellei kokonaan pois. Nuorta tulisi kannustaa löytämään mielekäs liikuntaharrastus, tai lähtemään muun perheen mukaan kävelylle tai muun liikunnan pariin. Yleensä nuoren löytäessä mielekäs ja haastava harrastus, hän innostuu liikkumaan enemmänkin kuin pelkästään oman harrastuksen parissa. Parhaan ystävän/ystävien kanssa valittu harrastus voi pitää kiinnostuksen ylhäällä pitkään, tosin joukkuetovereihin yleensä tutustutaan helposti, joka myös kannustaa harrastuksen jatkumiseen. Nuoren kannustaminen liikuntaan on parempi tapa kuin painostus.

Tagit: lapsen liikunta, liikunta, terveys