Vastasyntynyt vauva – Apua!
Julkaistu 04.04.2011 Kirjoittanut Anne Kategoria Lapset, Raskaus
Iloinen perhetapahtuma tuo mukanaan myös stressiä ja huolta. Etenkin ensiäidit ovat usein hieman paniikissa, kun ensin on selvitty raskaudesta, niin nyt tulee vastasyntyneen vauvan tuomat kysymykset!
Vastasyntyneen hoitoa opetetaankin jo synnytysvuodeostastolla, jossa hoitajat kertovat tärkeimmät tiedot vauvan tarpeista, ja miten vanhempien tulee huomioida vastasyntynyt kokonaisvaltaisesti. Vastasyntynyt vauva aistii jo vanhempien tunteita ja mielialoja, sekä millä tavoin häntä hoidetaan ja kerää näin luottamusta vanhempia kohtaan.
Vastasyntynyt vauva – faktaa
Ensimmäisinä elinviikkoinaan vauva opettelee elämää kohdun ulkopuolella. Kaikki on kovin uutta, ja ihmeellistä, ja tärkeintä onkin äidin antama turva, lämpö ja hellyys. Näinä viikkoina lapsi kerää luottamusta äiti-lapsisuhteen syntymiseen.
Vastasyntynyt heijastaa tunteitaan itkulla. Opit kyllä pian huomaamaan itkujen merkitystä, eli milloin vauva on nälissään, väsynyt, tuntee vatsanväänteitä, tai vaippa on märkä. Vauva myös nukkuu suurimman osan ajasta, joskin herää nälän tai muun tarpeen takia. Jokaisen vastasyntyneen rytmi vaihtelee, toiset nukkuvat enemmän kuin toiset. Äiti oppii kyllä hyvin nopeasti sopeutumaan vauvan määräämään päivärytmiin.
Vauva tarvitseekin siis paljon lepoa ja rauhaa, mutta kaipaa myös virikkeitä. Tärkeintä onkin seurustelu vauvan kanssa, luottamuksen kerääminen, sekä sylissä pitäminen. Vaikka vauva ei ymmärrä sanoja, hän pitää siitä että vanhemmat juttelevat. Vauvan kanssa voi siis seurustella hoitojen yhteydessä, esimerkiksi selostamalla mitä nyt tehdään, ja tavoitella vauvaa yhteistyöhön.
Vauvan ulkoilutus
Kesävauvan voi viedä ulos heti sairaalasta päästyään. Jos on kova helle, on kuitenkin paras pysytellä kotosalla. Talvivauvan ulkoilun voi aloittaa 2 viikon ikäisestä alkaen, mutta muista keskustella asiasta neuvolatädin kanssa.
Vastasyntyneen vatsavaivat
Vastasyntyneellä voi ilmentyä ummetusta, ilmavaivoja tai vatsakipuja.
Ilmavaivoja esiintyy oikeastaan kaikilla vastasyntyneillä, joka johtuu siitä ettei vauva pysty itseään liikuttamaan, jotta ilma kulkisi kehon läpi paremmin. Vauvan nostelu, hierominen ja tuudittelu voi helpottaa oireita. Jos äiti imettää, on hänen ruokavaliollaan suuri vaikutus vauvaankin. Tutkimusten mukaan mm. kahvi, tuore pulla – tai ruisleipä, kaali, omena, herneet voivat aiheuttaa ilmavaivoja. Yksinkertaistettuna usein samat aineet, jotka aiheuttavat äidille suolistokaasua, aiheuttavat sitä myös vauvalle. Ilmavaivat voivat myös kylvää ikäviä kouristeluja vatsaan, ja vauva saattaa itkeä paljon. Mikäli vauva nieleskelee ilmaa syödessään, on hyvä röyhtäyttää hänet.
Ummetusta vauvalla ilmeentyy yleensä vasta parin kuukauden iässä. Imetyksen alkupuolella vauvan suolentoiminta on hyvinkin vilkasta, ja parissa kuukaudessa tilanne voi muuttua toisenlaiseksi. Tällöin hän ulostaa ehkä vain kerran viikossa. Jos vauvalla ei ole muita oireita, ja ruokahalu on ennallaan, ei tule huolestua asiasta. Se menee yleensä ohi itsestään. Myös luumusoseen syöminen voi helpottaa lapsen oloa.
Napatynkä
Napaa tulisi puhdistaa päivittäin antiseptisellä liuoksella, ja useammin jos se haisee tai erittää nestettä. Napatynkä irtoaa yleensä lapsen ollessa kahden viikon ikäinen.
Keskustelu